memories

Tiddidiii, I'm alive ja juhannuksesta on selvitty.. ei välttämättä kunnialla mutta selvitty kuitenkin.

Ennen juhannusta palataan hieman ajassa taaksepäin viime viikonloppuun ja koiranäyttelyihin. (sorryyyy). Lauantaina lähdin Nemin kanssa Riihimäelle istumaan sateeseen urheilukentälle. Olinpa todella fiksu ja otin kevythäkin mukaan ja minulla tuolin ja sateenvarjon, joten säästyimme kumpikin (minä ja koira) sateelta suurimmaksi osaksi. Mehän aloitettiin viimeisen sertifikaatin jahtaamisen toukokuun puolen välin jälkeen, jolloin Nemi läpäisi luonnetestin ja nyt oli toinen näyttely edessä sen jälkeen. Tuomari tykkäsi tosi paljon Nemistä ja Nemihän sitten olikin rodun paras ja siitä tuli nyt Suomen muotovalio!! :) Eli eipä tarvinnut sen kauempaa jahdata sitä viimeistä sertifikaattia. Nyt Nemi jää näyttelytauolle, turhaa niistä enää maksaa itteää kipeeksi kun tavoitteet on saavutettu. Ja sama homma Jaden kanssa sitten kun Venäjältä on saatu kaikki :D Sunnuntai vierähti sitten Kotkan Ruusussa Nemin ja kumppaneiden kanssa. En edes ajatellut, että vaikka aurinko paistoi ja oli kylmä, että olisin voinut palaa. Kotiin päästyäni naama sekä rintakehä olivat tulipunaisia... Nice.

 

Ihana viikonloppu takana!

Perjantaina oli ihanan lämmin ilma (tuskaisen kuuma töissä..) ja oli pakko käydä heittämässä talviturkki töiden jälkeen. Eikä ollut edes kylmää vettä, +22 :) Voi kunpa olisi ollut vapaapäivä ja olisi voinut vain makoilla auringossa. No lauantaina se korjaantui kun lämmin sää jatkui. Istuskelinkin sitten urakalla takapihalla auringonpaisteessa ja yritin saada jotain rusketusta.

Illemmalla lähdettiinkin sitten kohti Joensuuta koirien, Minnan ja Emilian kanssa. Ajelimme suoraan Tohmajärvelle, joka sijaitsee Joensuun alapuolella. Tohmajärvi on pieni maalaiskunta ja siellä taitaa kaikki tuntea kaikki. Tohmajärvellä asuu siis yksi Minnan tuttavaperhe, joka kasvattaa myös valkkareita. Heillä on myös hevostalli, kissoja ja pari kania. Olipa kiva käydä rapsuttelemassa heppoja pitkästä aikaa :) Me siirryttiin tutustumiskäynnin jälkeen istuskelemaan grillikotaan. Heitettiin lihat grilliin ja kaivettiin siiderit esiin. Johanna oli vielä tehnyt hyvää salaattia lihojen seuraksi. Olipa tosi kiva istuskella ja vaihdella kuulumisia. Meidän seuraan liittyivät vielä pari paikallista koiraihmistä (joilla myös valkkareita). Ruoan jälkeen käytiin vielä saunomassa pihasaunassa, sitten kello olikin jo yli puolen yön eli nukkumaan! Me nukuttiin Minnan ja Emilian kanssa asuntoautossa, 2 hengen sängyssä. Olihan siellä aika tiivis tunnelma, mutta ihan hyvin unta sai! :D Oli ihan hotellifiilis kun Johanna oli aamulla kattanut aamupalan pöytään ja keittänyt kahvin valmiiksi. :-)

Aamupalan jälkeen lähdettiin sitten ajamaan porukalla kohti Joensuuta ja koiranäyttelyä. Sää oli edellispäivään verrattuna KYLMÄ, ajomatkalla oli vielä ukonilmakin, vaikkei matka kestänyt kuin puolisen tuntia. :D Onneksi ei kuitenkaan näyttelypaikalla satanut vettä.
Näyttelyt meni hyvin, Minnan koira oli rotunsa paras, Nempsukka paras narttu 2, eli vielä jäi viimeinen sertifikaatti saamatta jotta olisi saanut Suomen muotovalion arvon. Harmi...

Takas kotona me olimme vasta 23 aikaan ja aamulla taas töihin. Tosi mukava matka oli ja onneksi saimme yöpyä Johannan & Samin perheen luona, muuten olisimme lähteneet vasta aamuyöllä ajelemaan Joensuuhun.

Tämä viikko on töissä ollut IHAN KAMALA. Maanantai meni aika perinteisesti kun mietti mitä pitää muistaa tehdä. Tiistaina kävimme Stinan kanssa taas Hämeenlinnassa pääkäyttäjäpäivillä. Hirveästi tuli uutta asiaa..
Tämä päivä olikin kaikkein hulluin työpäivä tällä viikolla.. Stinahan lähti vielä jatkamaan koulutukseen Helsinkiin, joten minä hoidan Stinan talot sekä yksinään pääkäyttäjätyöt ja ongelman ratkaisut. En kerennyt tekemään ainuttakaan omaa juttua tänään töissä. Koko päivä piti ratkaista muiden ongelmia ohjelmien kanssa ja tehdä Stinan töitä.. Perjantaita odotellessa kun Stina taas tulee töihin.. Vähän käy jo ahdistamaan kun kohta pitäisi kesälomalle jäädä ja työt on ihan kuralla......

Katseet siintää jo 3.7 kun lentokone kohoaa Suomen maan kamaralta.

Oho, viime merkinnästä on aikaa melkein kuukausi. Mihin se aika oikein meni? Tätä menoa ollaan kohta jo joulussa....

Mä en edes muista mitä on tapahtunut kuukauden aikana. Eli ehkä mietitään vain niitä hetkiä, mitkä ovat päällimmäisenä mielessä.

Töissä kiire senkun jatkuu, kolme viikkoa kesälomaan ja mulla on hommat vielä ihan rästissä. Miten tässä kerkeää lomalle edes jäädä?:D Maanantaina sain mukavan yllätyksen meidän esimiehiltä kun he kertoivat että tehdään minulle uusi työsopimus, nyt vakituinen!  Tuskinpa mä loppuelämääni tuolla kuitenkaan vietän, mutta jos nyt hetken ainakin.
Pari viikkoa sitten olimme viettämässä tyky-päivää. Lähdimme laskemaan koskea, ensin Laajakosken latumajalle ja sieltä kuljetus jokea ylöspäin missä veneet olivat. Ensiksi ajoimme kumiveneillä eräälle laavulle (ja harjoittelimme sitä melomista matkalla). Laavulla oli tarjolla hyvää lohikeittoa ja jälkkäriksi pannukahvia ja pullaa. Oli kyllä mukava istuskella nuotion äärellä metsässä, kun vielä komeat miehet kattoivat ruokapöydän ja olivat meidän oppaina..... ;-D
Ruoan jälkeen lähdettiin sitten tositoimeen, pieni jännitys oli mahanpohjassa että miten ihmeessä siellä kumiveneessä pysyy niissä koskissa. Ensimmäinen koski oli kaikista pahin ja mä melkein pyllähdin veneen pohjalle kun keula osoitti suoraan taivaalle. Sadehousutkin hörppäsivät oikein kunnolla vettä, olin valinnut veneestä juuri oikean puolen, eli sen märemmän. Loput kaksi koskea olivatkin vähän helpommat kun tiesi miten homma pelaa ja miten siellä veneessä pysyy. Oli todella hauska päivä ja suosittelen ehdottomasti koskenlaskua kaikille, ketkä eivät oo vielä käyneet. Eihän se tietenkään mitään halpaa puuhaa ole, mutta esim. juhlapäivinä olisi kiva.

Viime viikonloppuna kävin taas Venäjän puolella, tällä kertaa Viipurissa. Siellä meni taas koko päivä, mutta olipa kerrankin mukava mennä tuohon lähelle eikä kauas Pietariin. Kilometrejä kertyi reilu 200 VAIN, eli hieman yli 100 kilometriä suuntaansa. Samana viikonloppuna olimme järjestäneet vielä hyväntekeväisyys match shown Karhulassa. Neljän hengen porukassa saimme kyllä todella hyvin kaikki kuntoon, koiria oli yli 130 ja keskussairaalan lastenosasto saa näin ollen yli 300 euron shekin meiltä!

Eilen olikin koulujen päättäjäiset. Voi että kun siitä on kauan kun itse on tullut ylioppilaaksi, 5 vuotta(ko)? Meillä oli kahdet ylioppilasjuhlat, ensin kävimme serkkuni juhlissa ja sen jälkeen ajoimme vielä Espooseen sukulaispojan juhliin. Kakku maistui ja Espoossa kuoharilasi täyttyi samantien uudelleen kun pohja alkoi näkyä.. Illalla lähdettiin sitten tyttöjen kanssa viihteelle ja jatkotkin oli! :D Tosin aika laimeat, join yhden lonkeron ja koko porukka nukahti. Heräsin sitten hieman ennen kuutta paniikissa että täytyy lähteä kotiin ulkoiluttamaan koirat.
Että semmosta.. :D

Ihanaa, tänään oli ensimmäinen kunnon kesäinen ilma. T-paidassa pystyi olla paleltumatta ^___ ^ Porukoiden takapihalla oli oikeastaan jo liiankin kuuma.. Vaikka mähän vaan nautin siitä (jos päällä olis ollu hame eikä farkut..).

Nopeasti meni viime viikkokin. Niin ja vappukin oli ja meni. Vappu meni oikeastaan todella kivasti. Lähdin koirien kanssa Elinan luokse viettämään vappua. Aloitettiin jo päivällä grillin kasauksella ja eihän se ihan ensimmäisellä onnistunut. Mutta saimme sen pystyyn ja seuraava ongelma oli kun emme saaneet millään tulta siihen. :D Hetken roihusi ja sitten sammui. Lisää sytytysnestettä kehiin ja alkoihan se lopulta palamaan. Tarjolla meillä oli makkaraa, vartaita ja jotain kääröjä sekä maissia. Patonkiakin olisi ollut sekä salaattia mutta mahat pullottivat vartaiden jälkeen niin paljon ettei saanut enää mitään muuta kuin siideriä alas. Istuskeltiin monta tuntia pihalla, jahdattiin karannutta koiraa (Elinan Nemoa) ja hätisteltiin jotain humalaista pois Elinan pihalta. :D Kun pihalla ei kyennyt enää istumaan siirryttiin sisälle pelaamaan Donkey Kongia sekä laulamaan Singstaria, viimeisen kerran grillattiin vielä 22 jälkeen, pilkko pimeässä :-D Sopivasti paloi nimittäin ulkovalo pihalta.. Kunto ei kestänyt kuin 2 asti, sitten nukkumaan, aloitettiinhan me kyllä jo kolmelta päivällä että eihän sitä ikuisuuksia jaksakaan.
Tosi kiva vappu oli ja kiva kun sai koiratkin mukaan niin ei tarvinnut niistä murehtia ja vahtia koko ajan kelloa että koska pitää palata kotiin koirien luo.



Töissä on paniikki ohitse. Nyt voi tehdä normaalia työpäivää (mutta miten mä enää osaan?:D). Parin viikon päästä meillä onkin tyky-päivä yhdessä Karhulan ja Haminan isännöitsijöiden kanssa. Lähdetäänkin laskemaan koskea!! =D En malta odottaa, tulee varmaan ihan huippu päivä!

Eilen tuli oltua taas baarissa. Jotenkin normaalista poikkeavaa? Mä vaan en jaksa koko viikonloppua nysvätä yksin kotona näkemättä ketään kaveria. Niitä näkee muutenkin niin kauhean harvoin, blääh! Ei ollut onneksi krapulaa, koska tänäänhän on äitienpäivä ja piti olla taas 11.30 porukoiden ruokapöydässä! Olikin taas kaikkea hyvää herkkua tarjolla, mmm<3 Ruokailun jälkeen lähdin siihen naapuriin, serkkujen luona käymään. Heille oli tullut uusi perheenjäsen, Novascotiannoutaja, Kerttu. Se oli kyllä ihana!  Jade ja Nemikin tuli hyvin toimeen sen kanssa, eikä Nata-vanhuskaan äksyillyt yhtään näille. Vilinää riitti kun 4 koiraa juoksivat pitkin pihaa, tai Nata lähinnä laahusti perässä, se kun on niin vanha jo ja lonkat huonossa kunnossa.



Huomenna taas uuteen työviikkoon, eli tänään täytyy vielä hieman rentoutua grillaamalla herkkuja!
 

Niin vain kävi, lumet sulivat syntymäpäiväkseni, kuten joka ikinen vuosi. Pahalta näytti vielä kuun alussa kun oli isot kinokset, mutta enää lunta näyttäisi olevan vain varjoisilla paikoilla ja lumikasoissa. Ihanaa :) Talvitakki on laitettu vaatehuoneeseen, enkä todellakaan ole sitä ottamassa esiin ennen ensi talvea (josta ei todellakaan puhuta enempää kun vasta ollaan selvitty pitkästä ja lumisesta talvesta).

Töissä kiirettä pitää vielä, kaksi tilinpäätöstä olisi tehtävänä ja 4 päivää aikaa. Helppo homma kun tiedän jo mikä niissä mättää. Ehkäpä toukokuussa pääsisi tekemään normaalia työpäivää, eli JO puoli neljältä kotiin!

Tämäkin kuukausi on jo loppumaisillaan, viikon päästä ollaankin jo toukokuun puolella! Perjantaina viettelin syntymäpäiviä, valitettavasti täytin jo 24-vuotta. Ja jotenkin tuntuu että tässä tulee kohta kiire löytää mies!:D Baareissakin alkaa heilua vain niitä 90-luvulla syntyneitä, ei sillä etteikö ne suloisia olisi.. ;D
Torstaina hieman "lämmiteltiin" viikonlopun bileitä varten Tanjan, Ainon ja Even(?) kanssa. Oltiin Tanjalla ja lähdettiin sieltä sitten Tivolin lopettajaisiin. Kaikki juomat -50 %, joten kyllä kelpasi korttia vingutella. Mä tosin en koko reissusta maksanut kuin taksin ja pitsan. Tanja toi tarjottimen täydeltä juomia ja shotteja pöytään, eikä siinä auttanut kuin vedellä niitä naamaan. Jenni ja Sampo tulivat jonkin ajan päästä myös Tivoliin ja sen jälkeen Sampo alkoi kantamaan niitä tarjottimia. Tuli juotua ihan tarpeeksi kyllä :D Aamulla se myös kostautui, olin luvannut vielä mennä porukoille syömään synttäreiden kunniaksi, mutta eihän mulle mennyt mikään alas vaikka tarjolla oli savukalaa ja kaikkea muuta hyvää. ;(
Kävin myös mummilla pyörähtämässä Nemin kanssa, lahjaksi sain rakkausteetä kun mummi alkaa olla huolissaan mun rakkauselämästä. :D
Lauantaina pidin sitten syntymäpäivät kavereille! Booli maistui ja yllättävän nopeasti nousi myös päähän.



Tanjan, Annin ja Tomin kanssa lähdettiin ennen muita kaupunkiin. Onko harvinaista että synttärisankari lähtee omasta asunnosta ennen muita ja jättää muut vielä juhlimaan?:D Noooh, Tanja halusi käydä Publicissa yhdellä, sieltä suuntasimme sitten suoraan Seurahuoneelle. Minusta siellä oli ihan liikaa porukkaa, koko ajan joutui tunkemaan eteenpäin kädet naamalla ettei vaan saa kenenkään kyynärpäästä osumaa. Tuttujakin oli paljon. Harmi vaan että Tivoli lopetti kun nyt huoneella on AINA täyttä!! Pilkkuun asti oltiin ja onneksi saimme kyydin kotiin, koska taksijono oli ihan valtavan pitkä...



 

Mukavaa pääsiäistä kaikille :)

Vihdoin on huhtikuu!! Ja ulkona voisi olla kyllä paljon keväisempää... Miten minusta tuntuu ettei nämä lumet kerkeä sulamaan syntymäpäiviini mennessä. Ehkä kevät minut vielä yllättää. Nyt on vaan todella ihanaa talsia tuolla vesilätäköissä ja loskasohjussa.

Töissä pahin kiire on hellittänyt. Olen saanut kaikki omat tilinpäätökset tehtyä ja nyt sitten autan Stinaa tekemään sen omia, koska aikaa on VAIN tämä kuukausi ja huhtikuun loppuun mennessä on tehtävä veroilmoituksetkin. Kääk! Silleen tuota paniikkia ei ole kun omat hommat on reilassa. Saan kohta myös lisää vastuuta itselleni kun minusta tulee pääkäyttäjä. Pääkäyttäjä osaa siis käytössä olevat ohjelmat, ratkaisee pulmia ja saa oikeudet kaikkiin kansioihin. Ensimmäinen koulutus onkin parin viikon päästä Hämeenlinnassa. Kiva saada uusia haasteita :) Ja kiva edetä "uralla!" :D Toinen pääkäyttäjän paikka on vielä auki, mutta se selviää huomenna kuka siihen ryhtyy kun isopomo tulee Helsingistä käymään. Palkkakin nousee ton homman johdosta ja luulen että työtkin jatkuu syksyllä kun määräaikainen sopimus päättyy. Nyt ihan tosissaan pitää näyttää että on hyvä työntekijä ja haluaa tehdä töitä ja tekee ne hyvin jotta saa sopimukseen jatkoa sitten!

Viikonloput mä olenkin nyt aika ahkerasti viettänyt baarissa. Onneksi on päässyt aika halvalla suurimman osan kerroista, eilenkin meni vain 7 euroa (narikka + hesen hamppari/vesi). Tosin viikko sitten tuli kalliiksi kun innostuimme Jennin kanssa viettämään aikaa baatiskillä tilaten kaikkia vahvoja drinkkejä... ja taksikin piti maksaa yksin Mussaloon. Lähtisköhän sitä taas ensiviikonloppuna..?:D Kovasti tuo bilejalka on menossa koko ajan ja maksa kiittää...

Eipä tänne oikein muuta. Kovasti toivotaan että Nemin mahassa olisi pieniä asukkeja. Ruoka ei vaan tunnu maistuvan Nemille sitten yhtään ja se olisi elintärkeää että koira söisi tossa vaiheessa etteivät pikkuset kuole :(

 

Ihanaa ihanaa, aurinko lämmittää jo niin paljon, että lumi alkaa sulamaan ja paikoin näkyy jo asfalttia. Tänään kun lähdin töistä niin Haminan Lidlin risteyksessä oli jo iso vesilätäkkö autotiellä kun lumi oli sulanut. Tällä hetkellä odotan eniten sitä, kun kävelytiet on sulaneet ja hiljalleen alkaa leskenlehdet kaivautumaan maasta ylös. Kevät on ehdottomasti kesän jälkeen paras vuodenaika.

Viikot tuntuu menevän vieläkin vauhdilla.. Siis vastahan vaihtui helmikuu, ja nyt ollaan jo maaliskuussa.

Viime viikonloppu oli kaikinpuolin katastrofaalinen, enkä varmasti unohda sitä ihan hetkeen...
Lauantaina vietin Minnan kanssa päivän Pietarissa. Lähdettiin taas aamuyöstä ajelemaan ja perillä olimme aamupäivällä. Hassu juttu kun Suomen puolella ei satanut yhtään lunta, mutta heti kun ohitimme Venäjän rajan alkoi lumimyrsky. Mulla ei oikeasti ole jäänyt Venäjästä muuta mieleen kuin kylmä ja pimeä maa. Aika rauhallisesti sai ajella Pietariin kun ei eteen nähnyt kunnolla. Näyttelypaikka olikin meren rannalla messukeskuksessa ja sinne piti ajaa keskustan läpi, varmaan yli 20 km suoraa tietä, missä oli liikennevalot kilometrin välein..

Näyttelyssä käytiin vain kääntymässä, ei tullut pokaaleja tällä reissulla ja sitten lähdettiin etsimään mäkkäriä, ruuhkaisesta Pietarista. Eipä ole ennen tarvinnut ruuhkissa ajella kun ollaan aina tultu aikaisin aamulla ja lähdetty myöhään illalla takaisin. Nyt sitten keskellä päivää ja kyllä niitä autoja olikin... Lumimyrsky jatkui edelleen ja koska venäjällä ei aurata teitä niin olihan niitä kolareitakin melkein joka risteyksessä. Kieli keskellä suuta sai välillä ajaa ja toivoa vaan ettei kukaan aja perään.  Kotimatkalla poikettiin taas Viipurissa. Kävimme ensin kiertämässä kauppahallin, sieltä saisi todella halvalla upeita verhoja ja kankaita! vinkki vinkki vaan. Kävimme sitten vielä Karuselli-kaupassa, eli isossa ruokakaupassa. Venäjän rajalta ostimme vielä vähän tuliaisia Suomeen, eli tupakkaa ja alkoholia. Näitä saa tuoda Suomeen jos on ollut Venäjällä yli 20 tuntia, edes valehtelemalla meille ei olisi tullut tätä rajaa täyteen, mutta otimme riskin. Ei niitä ole ennenkään tulli tarkistanut. Suomen puolella passintarkastuksessa tulli sitten kuitenkin tarkisti autot, ensin kysyi Jaden papereita ja sitten kävi kyselemään juomista, mutta meidän onneksemme tullimies tunsi Minnan jostain ja saimme tuoda juomat Suomeen! HUH :D

Sunnuntai menikin sitten ihan päin helvettiä. Lyhykäisyydessään niin, että sain uuden vihaMIEHEN ja tässä ollaan taas vain minä ja koirat. Miten mulla voi olla näin loistava tuuri??? Tää vuosi ei selvästi oo mun vuosi.

Eilen kävin Elinan kanssa shoppailemassa, tai oikeastaan se jäi vain yritykseksi. Menimme nimittäin ensin syömään Hesburgeriin ja jotenkin se aika taas vain hujahti ja kello oli melkein 19 kun aloitimme tämän shoppailun ja puolet kaupoista meni kiinni. Oho. Toisaalta ihan hyvä, koska mulla ei juurikaan ole ylimääräistä rahaa nyt. Seuraavaksi lähdetään sitten Jumboon oikein ajan kanssa!

Viikonloppuna voisi lepäillä ja lähtä pitkästä aikaan viihteelle.

Ihana olla taas kotona reissusta. Nuo näyttelymatkat on aina vähän sellaisia ettei juurikaan nukuta ja kiirehditään paikasta A paikkaan B.

Matka tosiaan alkoi perjantaina illalla. Satamassa pakattiin kamat ja koirat bussiin ja mentiin Tallinkin laivalla Viroon. Virossa olimme myöhään illalla ja seuraava yö menikin bussissa kun ajoimme suoraan Latviaan, Valmieraan. Onneksi jokaisella oli bussissa yksi penkkirivi varattu, mutta oli se silti pirun ahdas kun yritti nukkua _mukavasti_. Aamulla sitten todella virkeänä ja silmämeikit tyynyllä näyttelykehiin pyörimään! Jade esiintyi Latviassa ja sai sieltä Latvian sertifikaatin, eli Jadesta tulee Latvian muotovalio jossain vaiheessa :) Illalla matka taas jatkui kohti Liettuaa, Panevezystä. Onneksi ei ollut matkaa kuin kolmisen tuntia niin olimme HOTELLILLA ja pääsimme sänkyyn nukkumaan. Ihana oli myös käydä suihkussa ja vaihtaa puhtaat vaatteet. Valitettavasti nukkumaan ei kauaa kerennyt kun aamulla oli jo 7 oltava aamupalalla. Aamupala olikin aika koominen ja toisaalta järkyttävä kokemus. Suomalaisethan tunnetusti rakastavat ruokaa ja suomalaiset nauttivat kun saavat kunnon ruokaa eikä evässipsejä ja keksejä aamusta iltaan. Aamupalalle kun tulimme oli siellä tarjoilija vahtimassa vieressä ettei ota liikaa ruokaa. Paistettuja kananmunia sai ottaa vain yhden kappaleen, kuten keitettyjäkin kananmunanpuolikkaita. Tarjoilija myös hyökkäsi paikalle kun oli ottamassa kahvia väärän kupin kanssa. Mulla on ollut yleensäkin reissussa ollessa syödä aamupalalla maha niin täyteen ettei ole nälkä pitkään aikaan, koska ei tiedä yhtään koska saa seuraavan kerran jotain ruokaa. Toi oli kyllä jo säästämisen huippu kun kytätään mitä ihmiset ottavat lautaselleen. Siitähän vedettiinkin vitsiä koko loppureissun ajan, että mitä jos likaakin kaksi lusikkaa, joutuuko itse tiskaamaan sen ja tyhjennetäänkö lautasen jätteet takaisin aamupalapöytään..?:D Ja kaiken huipuksi tämä hotelli oli keskellä erämaata. Kilometritolkulla peltoa joka suuntaan..... Talvella hieman ankean näköistä.

Sunnuntai-päivä menikin sitten taas näyttelyalueella. Ja tämä paikka oli jokin urheilu"halli", mutta meidän kehä sijaitsi toisen kerroksen aulassa ja mulla tuli ihan mieleen meidän lukion toisen kerroksen aulatilat.. Sinne vain matto lattialle ja näyttelyt pystyyn.... :D Nemihän loisti sitten Liettuassa oikein kunnolla. Tuomari palkitsi Nempsun rodun parhaaksi koiraksi ja sitten illalla kisasimme kaikki FCI 1-ryhmän koirat keskenään pääkehässä salamavalojen loisteessa. Nemi oli lopulta sijalla 5, ja se on todella upea saavutus jos sijoittuu näissä ryhmäkehissä. Näyttelyn jälkeen palasimme vielä hotelliin syömään KUNNON RUOKAA. Ei ollut kovin isot odotukset ruoasta kun aamupalallakin säästeltiin niin paljon. Tilasin Spagetti Bolognesen ja olihan se aika säälittävä, spagettia kyllä oli, mutta keskellä semmoinen pieni kökkö bolognese-kastiketta...... :D

IIlalla alkoikin sitten kotimatka. Yö meni taas bussissa ja aamulla olimme Virossa josta laivalla Suomeen. Rankka reissu kun ei saanut nukkua kunnolla, mutta hauskaa oli! :) Nyt Nemillä alkaakin näyttelytauko ja toivotaan että kohta myös mammaloma.

Kävimme eilen vielä Vantaalla eläinlääkäriasemalla kuulokokeessa, tai siis Nemi kävi. Yritimme ajaa suoraan satamasta Myyrmäkeen, mutta navigaattori ei osannut meitä sinne viedä, näinköhän sitä oli päivitetty koska Hartwall Areenan kohdilla kävi etsimään reittiä ja yritti ohjata meidät sillalta alas. Siellä sitten sekoilimme kun emme enää tienneet mihin suuntaan olisimme ajaneet, jostain risteyksestä sitten käännyin vasemmalle ja ajoinkin jo vastaantulevien kaistalla koska tämä tie oli 6 kaistainen ja keskellä liikenteenjakaja, eli 3 kaistaa molempiin suuntiin. Sitten kun tajusimme että olemmekin vastaantulevien kaistalla, niin ratti jyrkästi oikealle ja liikenteenjakajan yli omalle puolelle. Autokin oli ahdattu niin täyteen tavaraa etten nähnyt oikeasti kuin sivupeileistä ja etuikkunoista. Meidän onneksi mistään ei tullut autoja silloin kun syöksyimme kaistoilta toiselle ja jakajankin yli....... Oli kyllä jotenkin tosi koomista ja naurattaa vieläkin kun ajattelee tota toilailua. :D Välillä kyllä tuntuu että pitäisi ottaa kriisiturvavakuutus kaiken varalta..

No, tänään palasin taas töihin ja mukavasti meni taas toimistolla melkein 10 tuntia.. Eilen oli ollut palaverikin töissä, jossa oli tullut huomatuksia ylitöistä, eli niitä ei saisi tehdä, mutta kuitenkin tilinpäätökset pitää saada tehtyä. Viime viikolla kehotettiin tekemään viikonloppunakin töitä ja eilen sitten oli sanottu että mielellään ei viikonloppuisin oltaisi töissä. Miten musta tuntuu että tulee hieman ristiriitaisia ohjeita? Ja tästä eteenpäin jokaisesta poissaolosta on oltava lääkärintodistus, ennen on saanut olla 3 päivää poissa ilman todistusta. Toi meininki alkaa kohta muistuttamaan Makuunia.. Lähde siinä sitten keuhkokuumessa ajamaan Haminaan työterveyteen, koska muuten et saa olla poissa töistä. No, mutta kohta alkaa maaliskuu ja virallisesti KEVÄT <3
 

Hellou, Hellou ja mä tiedän.... Long time no see. :(

Oon vaan todella väsynyt, enkä iltaisin kauheasti jaksa istuakaan koneella kun on töissä tuijottanu ruutua 9-10 tuntia. Jep, ei paljon tehdä normaalia työpäivää tähän aikaan vuodesta. Onneksi koirat pakottaa lähtemään töistä ajoissa, muutenhan siellä viihtyisi yömyöhään.

Toissaviikonloppuna ilmaantui taas baarireissu. Lähdin Annille aloittelemaan ja sinne tuli myös Tomi ja Emmi, jotka tavattiin Mian synttäreillä siellä Porvoon mökillä. Annilta suuntasimme Seurahuoneelle, oli kyllä tosi hauska ilta ja taas huomasi miten pieni Kotka on kun juorusimme kaikenlaisista jutuista/ihmisistä. Pois lähdimme hitaiden aikaan ja matka jatkui heseen syömään kerrosateriat! Taksijono oli todella pitkä vielä puoli viiden aikaan, vaikka yleensä siinä ei ole enää kuin muutama ihminen. Jonon perälle vaan ja sieltähän meidät bongasi eräs Makuunin kanta-asiakas. Todella mukava ja suloinen mies, ikäero vain hieman liikaa (15 v.). Tää sitte alkoi ahdistelemaan mua ja halaili ja piteli kädestä ja kertoi miten ihana olen ja miten on ikävöiny mua jne.. Ollaan kerran aiemmin juteltu baarissa sen kanssa ja lupasin silloin lähtä tennistä pelaamaan sen kanssa (olin erittäin kännissä & sinkku) mutta nyt ei oikein innostanut sen seura..:/ Mua alkoi ahdistamaan niin paljon, että lähdettiin Annin kanssa niille ja tilattiin mulle taksi sinne. Anni asuu onneksi ihan keskustassa, mutta oli vain mun seurana taksijonossa. Pääsinkin sitten "mukavasti" taksilla entisen poikaystävän kyydillä. Miten voi olla niin huono tuuri? Hyvä että ollaan edes moikattu kadulla kun kävellään vastaan ja nyt piti istua samaan autoon..

Viime viikon oonkin juossut sitten vain koiratreenien perässä. Nemillä oli sunnuntaina (eilen) tottelevaisuuskoe ja sitä varten piti harjoitella. Koe oli Pornaisissa ja sain onneksi Elinan sinne mukaan valokuvaamaan ja matkaseuraksi. Mittari näytti aamulla n. -20, joten oli todella kylmät oltavat siellä kokeessa. Koepaikkana oli vielä hevosmaneesi, jossa oli vielä kylmempi kuin ulkona!! hhrrrr. Mutta ihania heppoja oli siinä vieressä aitauksessa :) Koe meni huonosti, varmaan Nemin kohta alkavat juoksut vaikuttaa hieman tuohon tottelevaisuuteen. Mutta syksyllä taas!

Nyt muutama päivä töitä ja illat pakkaamista jne ja perjantaina auton nokka suuntaa kohti Helsingin Länsiterminaalia ja sieltä laivalla yli Viroon ja matka jatkuu Latviaan ja lauantaina illalla Liettuaan! :)

Nyt kun on kuunnellut vain Spotifya ja näitä jumputus-listahitti-tanssibiisejä niin on ihan unohtanut nämä vanhat ihanat ja rauhalliset biisit, kuten tämän Kemopetrolin: